karkot Uteliaisuus ei ole pahasta.

Matkalla historiaan – matkalla taiteeseen osa 1

Meistä jokainen haluaa muuttaa maailmaa. Toisille riittää äänestäminen vaaleissa, toiset purnaavat salaa nurkan takana, mutta tavoite on sama omalta kannalta paremman maailman aikaan saaminen. Toiset saavat aikaan pientä värinää toiset lähettävät viestin pitkälle tulevaisuuteen. Aikaansaamattomuus ei ole hyve.

Reijo Wilenius tarkasteli eräässä luennossan todellisuutta ja sitä, miten sitä voi lähestyä. Hän esitteli kaksi tapaa taiteellisen ja tieteellisen. Taiteilija pyrkii ymmärtämään todellisuutta – tieteentekijä kuvailee ja selittää sitä. Taite ja tiede ovat komplementaarisia, toisiaan täydentäviä.

Tarkasteltaessa Akseli Gallen-Kallelan ja Jean Sibeliuksen työtä, voidaan puhua aikaansaamisen historiasta, maailman muuttamisesta ja viestin lähettämisestä tulevaisuuteen.

Tänä vuonna tulee Akseli Gallen-Kallelan ja Jean Sibeliuksen syntymästä 150 vuotta. Gallen-Kallelan syntymäkaupunki Pori on perustettu 1500-luvulla, mutta juuret juontavat 1300-luvulle ja sieltä alkaa valtatie – nimeltään Kokemäenjoki. Sibeliuksen syntymäkaupunki Hämeenlinna oli toisen merkittävän valtatien Hämeen härkätien päätepiste. Hämeen linnaa alettiin rakentaa 1200/1300 luvun tienoilla. Sen ympärille muodostui Hämeenlinnan kaupunki, joka virallistettiin 1600-luvulla. Härkätietä pitkin kulkivat aikoinaan niin kauppiaat, pyhiinvaeltajat kuin kuninkaatkin.

On vaikea sanoa mikä merkitys synnyinpaikalla on ihmisen elämään, mutta kulttuuri syntyy vuorovaikutuksesta maailmaan ja se kantaa historiassa eteenpäin satoja vuosia. Voi vain arvailla millaisia paikkoja Pori ja Hämeenlinna olivat vuonna 1865. Maailma oli varmasti hyvin eri näköinen kuin nykyään. Porista oli tulossa teollisuuskaupunki – oli rikkaita teollisuuspatruunoita ja köyhiä työläisiä. Hämeenlinna oli saanut rautatien – uuden valtatien maailmaan. Suuret nälkävuodet olivat alkamassa (1866-68). Kerjäläislaumoja kierteli ympäri maata. Väki tuli pohjoisesta ja Itä-Suomesta – osa meni nälkää pakoon Ruotsiin osa Laatokan karjalaan. Avustuksia saatiin Englannista, Skotlannista ja Irlannista. Suomalaisia kuoli 150000, joka oli noin 8% koko väestöstä.

Sekä Gallen-Kallelan että Sibeliuksen kodit olivat ns. sivistyskoteja. Eivätkä nälkävuodetkaan tainneet suuremmin vaivata.

Sibelius kirjoitti 20 vuotiaana ylioppilaaksi, opiskeli Helsingissä musiikkiopistossa, matkusti lisäoppia saamaan Berliiniin ja Wieniin. Tässä vaiheessa sanomme Sibeliukselle näkemiin ja jatkamme matkaa Akseli Gallen-Kallelan kanssa.

Akselin ollessa alle kolme vuotias - perhe muutti takaisin Tyrväälle, josta oli noin 5 vuotta aikaisemmin lähtenyt. Asuinpaikaksi tuli juuri rakennettu Jaatsi. Tyrvää oli vankka maa- ja metsätalouspitäjä - teollista toimintaa edustivat pienehköt sahat.

Akseli Gallen-Kallela opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1881–1884. Hän lähti 19 vuotiaana Pariisin opiskelemaan Académie Julianissa ja oli Pariisissa useita jaksoja noin 5 vuoden ajan. Leskeksi jäänyt Mathilda Gallén joutui myymään Jaatsi 1884 ja Akselin siteet Tyrvääseen tulivat ohuiksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Olen luvannut puhua Akseli Gallen-Kallelasta ja taidehistoriasta Jaatsilla (Vammalassa) su 25.10.2015 klo 13.00. Tilaisuudessa on Sibeliuksen musiikkia Sastamalan Opiston musiikinopettajien esittämänä.

Ennakkona ajattelin julkistaa blogissani niitä asioita, joista aioin puhua. Lähtökohtani on, että sukupolvien kulttuuri vaikuttaa ihmisiin - niihin jotka haluavat sitä lukea. Korkeakulttuurin lisäksi kulttuuria on teollistuminen, nälkävuodet, kasvit, taide, musiikki jne.

Akseli Gallen-Kallelasta puhuttaessa huomio kiinnittyy erityisesti erilaisista virikkeistä kasvuympäristöstä Tyrväällä, Pariisista, Berliinistä, Afrikasta, torpasta Keuruun sydänmailla, taiteilijayhteisöstä jne. Todellisuutta voi lähestyä taiteen keinoin.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Peter Wilhelm Gallén oli aktiivinen kunnan asioissa, joten hän oli myös paikkakunnan ensimmäinen julkisuuden henkilö.

Gallén osti Nuupalan Jaatsin tilan, jonne hän rakennutti uuden päärakennuksen 1867-68, nälkävuosien aikana, näin myös työllistäen ihmisiä. Tämän tilan hän osti isoisäni isältä. Jaatsin tilan myyntiä Galleneille edelsi onneton rakkaustarina, jota puitiin niin tuomiokapitulissa kuin käräjilläkin.
Heikki Kustaa Tuomaanpoika Jaatsi ihastui ja rakastui Tyrväällä Ryssän talon leskeen. He kihlautuivat, joka siihen aikaan oli painava toimi. Se oli lupaus avioliiton solmimisesta. Ryssän talon leskiemäntä alkoi kihla-aikana odottaa lasta. Lapsi ei Heikki Kustaan mielestä voinut olla hänen. Niinpä siitä käynnistyi kihlauksen purku. Anomus lähti tuomiokapituliin kihlauksen purkamiseksi. Asiaa ajoi P.W. Gallen eli Akseli Gallen - Kallelan isä, ammatiltaan asianajaja.
Asiasta kehkeytyi melkoinen riita, jota käsiteltiin käräjillä. Näin tuli julki Heikki Kustaan jääräpäisyys ja Ryssän emännän iloinen elämä. Käräjiä jouduttiin istumaan useamman kerran, kunnes asia ratkaistiin.
Heikki Kustaa muutti Huittisiin "laillisesti eronneena" sulhasmiehenä ja avioitui Huittisten Hirvilän kylän Keskitalon komean leskiemännän kanssa. Lähtö Tyrväältä merkitsi sitä, että Heikki Kustaa Tuomaanpoika myi Jaatsin vuonna 1855 Galleneille. Kova paikka, sillä Jaatsin Saappalan perintötila oli ollut suvun hallussa 1500-luvulta lähtien.
Historiaa tämäkin erilasiten pöytäkirjojen todistamaa.

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Kiitoksia. Mielenkiintoista historiaa. Minun olettamukseni on, että näillä tapahtumilla on tietynlaista jatkumoa - nimitän sitä kulttuurin periytymiseksi esimerkiksi kuuntelemalla, mitä vanhemmat puhuu.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

" nimitän sitä kulttuurin periytymiseksi esimerkiksi kuuntelemalla, mitä vanhemmat puhuu "

Tuo on erittäin tärkeä lause. Minuakin harmittaa se, että en etäisyyksistä johtuen ehtinyt kuulemaan sukumme isän puoleista matriarkkaa tarpeeksi ( kuoli viime vuonna 95- v ). Sukututkimuskin on hatara. Sillä puolella opetus ja tiede ovat (olivat) korkealla tasolla.

Kansankulttuurissa taas äitini sukukunta historiassa ovat olleet kansankulttuurin osaavia hahmoja; kansanpelimannit, orkesterimuusikot jne.. Mutta mielenkiintoisin osa-alue oli business-taidot jo 1800-luvun puolivälistä tähän päivään saakka. Sukututkimus on n. 500 s. kirja tiedoilla ja taidoilla rakennettu kokonaisuus, joka yltää n. 1500-luvulle saakka.

Hyvät ihmiset, haastatelkaa isovanhempianne vielä, kun he elävät ! Heidän kulttuuritietonsa perimätietoineen suullisetikin menevät helposti sinne 1800- luvun alkuun saakka.

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa